Lissu on jo kohta vuoden ikäinen ja pian 5-vuotias Eppu on ottanut tulokkaan mukavasti vastaan. Kaverukset ovat leikkineet yhdessä ja sopu on säilynyt, vaikka pentu onkin koetellut aikuisen, rauhallisen koiran hermoja terävillä hampaillaan ja toistuvilla “hyökkäyksillä”.
Huomasimme, että on tärkeää antaa molemmille koirille omaa aikaa. Eppu ja Lissu käyvätkin aika usein erikseen lenkillä. Erikseen lenkkeily on hyväksi mm sen takia, että koirat ovat todella eri tempoisia. Siinä missä Eppu aloittaa lenkit vähän reippaammin, Lissu vielä arastelee. Loppulenkistä Lissu on vauhdissa ja Eppu jo rauhoittuu. Molemmille on hyvä antaa mahdollisuus omatempoiseen lenkkiin.
Kuin kaksi marjaa, mansikka ja mustikka
Kaksi koikkeria voivat olla todellakin erilaisia. Eppu haluaa oman tilansa. Se ei ole rapsuteltava sohvakoira, vaan häipyy paikalta jos sitä meinaa rapsutella. Halutessaan rapsutuksia, se tulee ihan erikseen niitä pyytämään. Lissu taas liimautuu kylkeen jos joku istuu sohvalla tai lattialla. Se nukahtaa silittelyyn ja nauttii siitä selvästi. Koirien muoto ja rakenne ovat hyvin erilaiset ja siten myös niiden liikkuminen. Lissua on nimitetty taskuraketiksi ja Eppua “virkamiesmäiseksi”. Molemmat ovat hyvin näitä koiria kuvaavia nimityksiä. 🙂
Käsittely eli hoitotoimet
Epun kanssa joudutaan yhä vaan “harjoittelemaan” kynsien leikkuuta. Lissu on omaksunut tämän tehtävän jo ihan pentuna. Tassukarvojen siistiminen on Lissun mielestä todella järkyttävää, kun taas Eppu makoilee suhteellisen rauhallisesti toimituksen ajan. Kunhan nameja on saatavilla…