Ensimmäisen rokotuksen aika lähestyy. Pitääkö olla huolissaan?
Kuulee todella usein koiranomistajien kertovan koiransa tietävän, että nyt mennään eläinlääkärille ja siellä on epämiellyttävää. Koirat muuttuvat levottomiksi ja vastahakoisiksi.
Eläinlääkärissä haisee kummalliselle. Monta koiraa ja muitakin eläimiä voi olla odotusaulassa. Kaksijalkaiset pistelee, kopeloi kummallisista paikoista ja jos johonkin jo valmiiksi sattuu niin siihen sitten varsinkin kosketaan näiden vieraiden ihmisten toimesta.
Jännitettävää riittää. Kaiken lisäksi, jos omakin ihminen hermoilee, jännittää vielä entistä enemmän. Onneksi tämä oma kaksijalkainen on kuullut kaikki nämä jutut.
Eläinlääkäriasemalla on käyty viikoittain. Käynneillä hengailtiin odotusaulassa, syötiin vähän nameja, vaikka välillä jännittikin niin ettei maistunut. Sitten katseltiin toisia koiria ja ihmisiä sekä aina välillä päästiin tutustumaan lähemmin joihinkin ihmisiin, jotka rapsuttelivat ja koskettelivat oikein mukavalla tavalla. Tarjottiin vettä. Sitten istahdettiin puntarille ja istuskeltiin vielä hetki odotusaulassa. Sitten mentiin autoon ja kotiin.
Eihän tässä mitään ihmeellistä ole!
Rokotuspäivänä tehtiin ihan samoja asioita. Tultiin ajoissa, hengattiin aulassa, juteltiin vastaanottotiskin hoitajan kanssa ja käytiin puntarilla. Vastaanottotiskin edessä oleva matto haisee ihanalle! Joku kävi vielä rapsuttamassa ja toinen lirkutti kuinka ihana pentu. Kun sitten lääkäri huhuili ”Eppu”, olikin kiva nähdä uusi huone.
Sisään vaan.
Nyt noustiinkin pöydälle. Pöydän päällä on oltu kotona ja koirakouluissa joitakin kertoja mutta se on silti hiukan tylsä paikka. Taas tuli joku kopeloimaan ja kosketteli läpyskällä rintaan, availi suuta ja kurkki korvia. Se oli vähän kummallista mutta onneksi oma ihminen oli ihan lähellä rapsuttelemassa.
Sitten kohoteltiin niskanahkaa. Eipä tuokaan niin outoa ole mutta että tuo vieraskin ihminen voi tehdä noin. Siinä ei kauaa kestänyt ja pienen nipistyksen jälkeen pääsi taas lattialle haistelemaan hajuja.
Ovi aukesi ja taas mentiin. Siinä sitten istuskeltiin vielä hetkinen tutussa aulassa. Taas joku kävi rapsuttamassa ja antamassa namia.
Kehuivat reippaaksi pennuksi.