Hoitotoimien harjoittelu päivittäin jo pienenä edistää arjen sujumista huomattavasti, kun koira on kasvanut vähän isommaksi. Isoa pentua tai varsinkin aikuista tottumatonta koiraa on todella hankala pitää kiinni ja hoitaa, mikäli se ei ole tottunut, että joitakin toimia nyt vaan aina välillä tehdään. Kuulemani mukaan koiran voi myös totuttaa jopa nauttimaan kynsien leikkaamisesta.
Minulla on epäilykseni.
Ensimmäisiä kertoja harjoitellessani Epun kanssa, otin sen vain syliini selälleen ja rapsuttelin. Koskettelin tassuja vuorotellen, niitä samalla tutkien. Otin kynsisakset mukaan harjoitukseen ja koskettelin myös niillä Epun tassuja.
Hiukan kiemurtelua.
Kahdella kertaa sain leikattua yhden tassun kynnet kerralla. Etutassuihin ylettyi valitsemassani asennossa mukavasti niin että pystyin vielä hiukan kontrolloimaan koiran liikkeitä ja pitämään sen mukavassa asennossa niin ettei se näykkinyt. Takatassuihin yrittäessäni tilanne olikin toinen. Oli kuin olisin yrittänyt tehdä manikyyriä hampain varustetulle mustekalalle.
Karmea turhautuminen.
Muistelin ensimmäistä kiljumisepisodia. Se oli tapahtunut juuri takatassuun koskemisen seurauksena. Jäiköhän siitä jotain kuitenkin takaraivoon? Totesin, että etutassut saatiin leikattua, takatassujen kanssa voidaan edetä vielä hiukan rauhallisemmin.
Harjoittelu aloitettiin alusta. Koira syliin, tassujen käsittelyä ja sylistä pääsee vasta kun on rauhallinen. Rimpuilua ja venkoamista oli kuitenkin niin paljon, etten ollut enää varma mistä koira katsoi palkkionsa tulevan, rimpuilusta vai pysähtymisestä.
Pidin kuitenkin huolen siitä, ettei pentu koskaan päässyt irti kun se rimpuili.
Näitä harjoituksia tehtiin jonkin verran. Ehkä pitäisi tehdä samaa päivittäin, jotta siitä voisi vihdoin tulla ihan tavallista, eikä lainkaan pelottavaa, vaikka itsestä tuntuu karmealta ottaa pentua syliin kun se selvästikään ei siinä halua olla.
Kynsien leikkuu onnistui viimein niin, että Eppu oli sylissäni, kuten ennenkin ja mieheni hämäsi sitä kädessään olevilla nameilla. Yhtäkkiä sain naksittua kaikki kynnet yhdellä istumalla ja kokemuksesta tuli hyvä.
Taas kerran piti vain vaihtaa suunnitelmaa ja olla päättäväinen. Kun itse rauhoittuu ja päättää mitä tekee, saa koirakin mahdollisuuden rauhoittua.