Jossain vaiheessa tulee mieleen, että olisi kiva olla leikkikaveri omasta takaa. Aloimme harkita toisen koiran hankintaa.
Pennun hankinnan rumba alkoi oikeastaan alusta. Sama rotu? eri rotu? mikä rotu?! uros? narttu? kasvattaja? ajankohta? hankinnat?
Lisäksi pohdimme miten Eppu suhtautuu tulokkaaseen.
Vaikka kaveri on kiva, aiheuttaa pennun tulo suurella todennäköisyydellä jonkin asteista stressiä vanhemmalle koiralle.
Eppu on tavannut muutaman pennun ohimennen ja on suhtautunut niihin ystävällisesti. Päätöntä sekoilua se ei kyllä kuitenkaan siedä, kukapa sietäisi. Silloin se saattaa murahtaa ja vetäytyä kauemmas. Tästä lähdettiin.
Juttelin muutaman koikkerikasvattajan kanssa ja sain vinkkejä. Eppu sai kypsyä nelivuotiaaksi meidän tehdessämme ratkaisuja. Päädyimme lopulta koikkeriin ja narttupentuun. Kasvattajakin löytyi läheltä Paimiosta.
Seurasin Epun kommunikointia muiden koirien kanssa pennun tuloa silmällä pitäen.
- Epun kommunikointi on käypää koiran kommunikointia.
- Se on tarkka omasta tilastaan ja rauhallisimmillaan kun rutiinit on kohdallaan.
- Resurssien vahtimista esiintyy vain jos sillä on tietynlainen luu.
- Se on kiinnostunut toisista (ei toki kaikista) koirista ja haastaa niitä leikkiin.
Näiden seikkojen havainnointi antoi tärkeää tietoa siitä miten pennun tulon stressivaikutuksia voitaisiin Epulle helpottaa.