Koirakoulut reagoivat kevään 2020 COVID19-tilanteeseen todella nopeasti, sekä toimivat asianmukaisesti ja vastuullisesti. Niinpä harrastuksia voitiin jatkaa pienen tauon jälkeen uusin ohjeistuksin.
Noseworkistä intoutuneina, päätimme lähteä pidemmälle hajukurssille. Päädyimme hajutyön peruskurssin kautta hajuerottelukurssille. Molemmat olivat pitkiä kymmenen kerran kursseja. Väleissä tietysti tehtiin kotitehtäviä.
Hajuerottelussa koira opetetaan ilmaisemaan mistä tietty haju löytyy. Hankala homma. Meillä ihmisillä hajuaisti on koiriin verrattuna surkea, emmekä siten voi helposti tarkistaa koiran tekemisiä.
Alussa hajun pitää olla todella puhdas. Kaikki mahdolliset muut hajut pitäisi saada eliminoitua, muutenhan koira saattaa ottaa palkkansa eri hajusta, kuin mitä itse tarkoitimme.
Iik. Pystynköhän tuohon?
Oli tärkeää löytää hyvä kouluttaja ja sellainen löytyi Vainuvoimasta (vainuvoima.fi). Kurssilla opittiin miten hajuja käsitellään ja miten koiraa opetetaan hajujen tunnistamiseen sekä ilmaisuun.
Onkin ihan eri asia etsiä vaikkapa makupaloja mustikkapensaasta. Koirahan motivoituu itsestään nuuskutellessaan herkkujen perässä. Nyt sen haluttiin näyttävän mistä löytyy tietty palanen kumia.
Nosework-kursseja oli jo takana, joten purkkiratatoiminta oli jo jokseenkin tuttua.
Siitä vaan liikkeelle!
Alussa haisteltiin vain kuminpalaa lasipurkista ja siitä sai palkan. Sitten viereen tuli toinen, tyhjä purkki. Äkkiäkös tämä tekniikka oli hallussa. Kuminhajuisesta tipahtaa nami, hajuttomasta ei. Selvä homma!
Pikkuhiljaa purkkeja tuli lisää. Sitten muihin purkkeihin alkoi ilmestyä muita hajuja, häiriöhajuja. Mutta vain siitä kuminpalan hajuisesta tuli palkka.
Kun alkoi näyttää siltä, että tekniikka ja ajatus on koiralle selvät, voitiin siirtyä muihin hajuihin.
Halusin opettaa Eppua etsimään ihmisiä. Eli tarvittiin erilaisten ihmisten hajuja. Hajujen ikä voi olla kaikkea parin viikon sisällä, nyt ensi alkuun. Hajujen olisi hyvä olla mahdollisimman puhtaita. Näidenkin hajujen kanssa siis piti olla todella tarkkana. En saisi myöskään itse kontaminoida niitä, eli laittaa omaa hajuani niihin.
Siis mitä?!
Ohjeistuksen jälkeen päädyin hakemaan pumpulilappuja (niitä millä vaikka meikit poistetaan kasvoilta) ja minigrippusseja. Hajut pyysin eri ihmisiltä kaulan iholta. Varsin hauskaa oli pyytää ihmisiltä hajunäytteitä. Kaikki kuitenkin innostuivat ja osallistuivat. Näytin vielä jälkikäteen videoita meidän harkoista.
Eppu nauttii hajutreeneistä hirvittävän paljon. Kun saavumme treenihallille, se haluaa innoissaan sisään ja vetää kohti purkkirataa välittömästi sisälle päästyään. Häntä heiluu keskittyneesti sen työskennellessä.
Suosittelen.
Tämä on todella kiva koirien harrastus. Se kuluttaa myös energiaa mukavalla, koiramaisella tavalla. Aralle koirallekin tämä sopii, sillä se opettaa mukavalla tavalla itsenäisempään työskentelyyn.
Kysy koirakouluilta, kursseja on vähän joka lähtöön. Harjoittelu on varsinkin alussa kuitenkin sen verran tarkkaa, että jos tähtää mihinkään, on hyvä olla ammattilainen opastamassa.
